Yleisimpiä kysymyksiä

Kun puita istutetaan, menee yli kymmenen vuotta ennen kuin metsästä tulee hiilinielu. Tähän asti metsä on päästölähde, kun maaperästä haihtuu hiilidioksidia ilmaan enemmän kuin nuoret taimet pystyvät sitomaan ilmasta. Puiden istuttamistakin tarvitaan, ja on hyvä, että myös sellaisia kompensaatiomalleja on olemassa. Meidän tapamme lisätä hiilinieluja tuhkalannoittamalla on nopea tapa lisätä hiilinieluja, kun lähes heti lannoituksen jälkeen puut alkavat kasvaa nopeammin, jolloin niiden yhteyttävä pinta-ala eli hiilidioksidia sitova ala kasvaa.

Koska haluamme lisätä hiilinieluja, se onnistuu parhaiten talousmetsissä, joissa puut ovat parhaassa kasvuvaiheessa eli pohjoisessa Suomessa 20–40-, Etelä-Suomessa 30–60-vuotiaita. Kun puut ovat yli 60-vuotiaita, niiden kasvu luontaisesti hidastuu eivätkä ne enää sido yhtä tehokkaasti hiilidioksidia. Se toimii ennemminkin hitaasti kasvavana varastona.

Soiden ennallistaminen on toimiva, mutta hidas ilmastotoimenpide: ilmaston kannalta merkittävä hiilensidonta ennallistetulla suolla tapahtuu vasta noin sadan vuoden kuluttua. Me olemme luoneet nopeamman keinon torjua ilmastonmuutosta.

Tuhkalannoituksen avulla voidaan itse asiassa vähentää ojituksia. Aikaisemmilla ojituksilla aikaansaatu puuston lisäkasvu pidetään yllä tuhkalannoituksella ja vain tarpeellisella kunnostusojituksella. Koska puuston lisäkasvu lisää merkittävästi metsän haihdutuskykyä, metsien kunnostusojitusten tarve vähenee merkittävästi. Tämä on huomioitu uudessa suometsien hoito-ohjeistuksessa, jota me kannatamme.

Tuhkassa on raskasmetalleja, se on totta. Tuhkan sisältämä kalsium sitoo raskasmetallit vahvasti maaperään, eivätkä ne ole kasvien käytettävissä. Maaperään sitoutuneina raskasmetalleista ei ole vaaraa elollisille. Maaperä itsessään sisältää metalleja, esimerkiksi kultaa ja uraania.

Ilmaston kannalta sillä ei ole merkitystä, missä päin maapalloa hiilinieluja kasvaa ja hiilidioksidia sidotaan, sillä ilmakehän on kaikille yhteinen. Kun luomme lisähiilinieluja Suomeen tuhkalannoittamalla, kierrätämme maaperästä peräisin olevat ravinteet takaisin kasvien ja puiden käyttöön. Kun tuhkalannoitamme metsiämme, lisäämme metsä- ja puutoimialan työllisyyttä suoraan ja välillisesti ja näin parannamme Suomen kansantaloutta ja suomalaisten hyvinvointia.

Hiilinielurekisterin metsänomistajille maksamalla metsänomistajakorvauksella voimme aktivoida metsänomistajia hakkaamaan rästiin jääneitä ensiharvennuskohteita. Tämä lisää hakkuita. Näille kohteilletehtynä tuhkalannoitus lisää puuston kasvua merkittävästi. Jos kohteita ei hakata eikä lannoiteta, liian tiheässä kasvavat puut hiljalleen kuolevat ravinteiden puutteeseen ja valon vähyyteen. Tällöin metsän hiilensidontakyky taantuu, eikä se ole niin tehokas hiilinielu kuin harvennettu ja tuhkalannoitettu metsä, jossa puilla riittää ravinteita kasvuun ja valoa yhteyttämiseen.

Tuhkalannoituksen aikaansaama lisäkasvu perustuu Luonnonvarakeskuksen laajoihin tutkimuksiin, joita on tehty Suomessa jo sadan vuoden ajan. Olemme tehneet useista tutkimuksista yhteenvedon ja lisäksi kysyneet LUKE:n tutkijoilta tutkimuksiin perustuvaa mielipidettä, mikä on sellainen lisäkasvun määrä, jota voidaan pitää keskimääräisenä.

Tarkistamme väliajoin Metsään.fi -palvelusta, onko kompensaatiometsille tehty metsänkäyttöilmoitusta, joka pitää tehdä, jos metsää aiotaan hakata. Mikäli huomaamme, että ilmoitus on tehty, selvitämme asian metsänomistajan kanssa. Jos kyseessä on kompensaatiosopimuksen tahallinen rikkomus, metsänomistaja joutuu maksamaan sopimuksessa määritellyn seuraamusmaksun, jolla hankimme korvaavan kompensaatiometsän jostain muualta. Jos metsänomistaja on hakannut metsän ilman metsänkäyttöilmoitusta, hän rikkoo paitsi sopimusta, myös metsälakia.

Vaadimme metsänomistajilta selvityksen tuhkalannoituksesta. Mikäli kohde on ollut kemeratuki-kelpoinen, saamme tiedon suoraan Metsään.fi -tietokannasta. Jos lannoitus tilataan kauttamme, saamme tiedon suoraan lannoittajalta, kun lannoitus on tehty. Selvitys tallennetaan Hiilinielurekisteriin.

Puut tarvitsevat kasvuun hiilidioksidia, vettä, valoa ja ravinteita. Kun tiedämme, että puut kasvavat, olemme varmoja, että se sitoo hiilidioksidia. Hiilinielurekisteriin hyväksytään vain kasvavia, nuoria metsiä, joihin pitää tehdä tai olla tehtynä harvennus, vesitalouden kunnostus ja tuhkalannoitus.

1. a) Hiilinielurekisteri vähentää Suomen päästöjä: Metsänomistajakorvaus on suunnattu hoitamaan ensiharvennusrästejä, mikä lisää energiapuun käyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, eli vähentää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
   
   b) Ensiharvennusrästit on Suomen hiilitaseessa merkitty vajaatuottoisiksi kohteiksi, joiden hiilensidontakyky on vähäinen. Tuhkalannoituksen aikaansaamaa kasvua ja lisääntynyttä hiilensidontakykyä ei hiilitaseessa ole otettu eikä oteta huomioon.
2. Tuhkalannoitus lisää alispuukasvustoa, mitä ei ole otettu eikä oteta huomioon hiilitaselaskennassa eikä myöskään Hiilinielurekisterin lisähiilinielulaskennassa.
3. Tuhkalannoitus ohjaa avohakkuista kohti jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa: avohakkuut pienentävät hiilitaseessa hiilinielua huomattavasti enemmän kuin yläharvennus. Koska tuhkalannoitus vähentää ojituksen tarvetta ja lisää alispuiden määrää, avohakkuita voi välttää.
4. Pitkällä tähtäimellä lisäämme aines- ja tukkipuun määrää ja käyttöä, jolloin puu tulee korvaamaan muita, enemmän päästöjä aiheuttavia raaka-aineita, jolloin -kuten kohdassa 1- Suomen päästöt vähenevät.
5. Tuhkalannoitus on pitkävaikutteinen, jopa 40 vuotta. Kompensaatiometsien säilyttämisvelvoite on 15 tai 20 vuotta, ja mikäli metsiä säilytetään tätä pitempään, lisähiilinielut jatkavat kasvuaan ja hiilidioksidin sitomista ilmasta ja osaltaan kompensoivat kaksoislaskennan aiheuttamaa ongelmaa. Lisähiilinielujen kasvun lasketaan palvelussamme olevan turvemailla 3 m3/ha/v ja kivennäismailla 1,4 m3/ha/v. Monissa tutkimuksissa kasvuvasteen on mitattu olevan moninkertainen, joten käyttämämme varovaisuusperiaatteen kasvuvaste varmistaa, että kasvua ja co2:n sidontaa tapahtuu kompensaatiometsissä vähintään sen verran. Väliajoin tapahtuvilla kenttämittauksilla todennamme, että kasvuvaste on vähintään luvatun kaltainen.
   
   Bonus: Hiilivuotoa ei synny, kun kompensaatiopalvelumme ei vähennä puunkorjuuta eikä siksi siirrä painetta puunkorjuulle (eli hiilinielujen pienenemiselle) muihin maihin puuraaka-aineen turvaamiseksi.

Metsänomistajalla kannattaa olla vakuutus metsätuhoja varten. Mikäli tällainen ikävä tuho tapahtuu, katsomme kompensaation ostaneelle korvaavan kompensaatioalan jostain toisesta kompensaatiometsästä. Metsänomistajien kanssa neuvottelemme tilanteesta tapauskohtaisesti.

Hiilinielurekisterissä metsänomistaja sitoutuu tekemään kompensaatiometsään vaaditut toimenpiteet ja säilyttämään kompensaatiometsän ja tehdyt toimenpiteet sopimuskauden ajan. Metsänomistajalle maksetaan korvaus kompensaatiometsän säilyttämisestä. Hiilinielurekisterissä toimenpiteiden aikaansaamasta lisäkasvusta Hiilinielurekisteri muodostaa kompensaation, joka myydään kompensaatiotonneina Hiilinielurekisterin kautta.

Ei säily. Tapauksissa, joissa metsää hakataan maankäyttölajin muutoksen perusteella, kompensaatiosopimus raukeaa hakkuualueelta. Korvaava kompensaatiometsä etsitään kompensaatioasiakkaalle jostain muualta.

Kyllä olisi. Päästöjen vähentäminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhtä tärkeää on tehostaa hiilinielujen kasvatusta. Päästövähennykset vaativat teknologisia investointeja ja innovaatioita, joilla pääsemme päästöttömään teknologiaan. Tätä kohti olemme menossa, mutta se vie vielä aikaa. Kompensaatio ei missään tapauksessa saa korvata päästöjen vähentämistä. Hiilinielujen kasvattaminen ja siihen perustuva kompensaatio on välivaihe ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vaikka joskus pääsisimmekin päästöttömään yhteiskuntaan, olemme jo ehtineet tuottaa valtavasti hiilidioksidia, joka on kertynyt ilmakehään. Lisähiilinieluilla voimme poistaa tätä kertymää.